Näin vuosi kului Sisätiloissa: Pintaremonttia, ostoksia, matkoja ja nautiskelua sisällä ja pihalla

Vuoden aikana kotona ehtii tapahtua vaikka mitä. Ajattelin nostaa joka kuukaudelta oman suosikkipostaukseni.

Tammikuu: Kodikas arkisisustus - nämä kolme asiaa fiksaan joka ilta

Helmikuu: Ihastuin tropiikissa moderniin viidakkohotelliin

Maaliskuu: DIY: Sängynpäädyn irtohupulla saa aikaan nopean muutoksen makuuhuoneessa

Huhtikuu: Projekti: Näin maalasin puuteriroosan seinän yläkertaan

Toukokuu: Piha kuin uusi - pienillä muutoksilla toimivampi ja tilavampi takapiha

Kesäkuu: Retrokasvi vuorenkilpi on puutarhan helpoin tyyppi

Heinäkuu: Eteisen pikaremontti - dippasin seinän litraan maalia

Heinäkuu: Tätä on skandinaavinen klassisuus - yövyin upeassa funkishotellissa Virossa

Elokuu: Olen aina halunnut nukkua ullakkoasunnossa - hotelli Riiassa tarjosi juuri tätä

Syyskuu: DIY: Uudet vetimet pullonkorkeista 10 minuutissa

Lokakuu: Näin varustaudun kylmään: uusi lammas ja lämmintä käden ulottuville

Marraskuu: Muutos: Maalattu nelikulmio rajaa ruokailutilan avokeittiössä

Joulukuu: Sille oli mietitty paikka terassin oven edessä: Ensimmäinen oma joulukuusi

Perinteiset aaton kattauskuvat: Ensimmäistä kertaa kahdelle

Jos tänä vuonna kotiin tuli ensimmäistä kertaa koskaan oma joulukuusi, myös aattoilta kotona oli ensimmäinen laatuaan. Uunissa kypsyi pitkin päivää laatikoita, mutakakkua ja muuta pientä syötävää, ja pöytäänkin katoin lautaset vain kahdelle.

Vielä aattopäivän kävelyllä huomasin, että lähikukkakauppa oli auki ja sain vaihdettua valkoiset neilikat punaisiin. Olen niin innoissani ruokailutilan vihreästä seinästä. Tuntuu, että sitä vasten kaikki värit ja sävyt näyttävät uudelta ja erilaiselta. Kukkien lisäksi kattauksessa ei ole mitään ihmeellistä. Tuntuu, että tarpeeksi juhlallisuutta toi kimpun lisäksi joulukuusi.

Voi olla, että avoin olohuone-keittiötila tuntuu joulukuusen lähdettyä tyhjältä. Vielä se saa kuitenkin olla paikoillaan ainakin uuteenvuoteen.

Joulukoti - värivalinta lähti punaisista ruusuista

Ehdin vaihtaa olohuoneeseen vielä tyynynpäälliset jouluksi. Valkoiset selkätyynyt vaihtuivat tummanharmaisiin, ja sohvalle tuli punaista maljakossa olevien punaisten ruusujen myötä. Aika perinteinen setti siis värivalintojen osalta.

Näyttää siltä, että perinteisellä linjalla mennään muutenkin tämä ensimmäinen kotijoulu. Aamu alkoi joulupuurolla, kinkku piti paistaa itse, laatikot ovat jo sulamassa, ja suklaata on varattu varmasti riittävästi. Seuraavaksi taidan nautiskella hetken kirjan äärellä eikä ulkonakaan näytä yhtään hullummalta pienen ulkoilun kannalta.

Ihanaa joulua!

Tuokiokuva: Rento kolmen kasvin joulukimppu ja hetki aikaa

Sille oli mietitty paikka terassin oven edessä: Ensimmäinen oma joulukuusi

En ole mikään superinnokas jouluihminen. Nautin toki lämmöstä, hämärästä ja siitä, että on aikaa lueskella ja syödä suklaata. Tänä vuonna joulu on kuitenkin erityinen. Vietän aaton ensimmäistä kertaa koskaan kotona kaksin mieheni kanssa. Tämä tarkoittaa, että sain hyvän syyn laittaa kotia hieman joulukuntoon.

Listallani ylimpänä oli joulukuusi, aito ja oikea joulukuusi, kuten aina lapsuudenkodissani.

Asuttuamme tässä kodissa nyt reilut pari vuotta, minulla on aina ollut mielikuva joulukuusen paikasta. Se paikka on olohuoneen terassinoven edessä, jossa katto nousee korkealle. Hihkuin kuin pieni tyttö, kun ostamamme kuusi asettui kohtaan täydellisesti. Siihen se sopii! Ja metsäisä havuinen tuoksu leijailee vastaan heti, kun ulko-oven avaa.

Olipa hauska miettiä, miten oman kuusensa haluaisi koristella. Sain päähänpinttymän valkoisista joulupalloista. Niiden rinnalle löytyi sattumalta söpöjä ruskeita tammenterhoja. Sekaan heitettiin myös muutama hassu ja erikoisempi koriste, kuten paraatipaikalla roikkuva glitterkarhu. Lisäksi vain perinteiset kellertävää valoa antavat kuusenkynttilät. Huomio kiinnittyy kauniiseen metsäkuuseen, ei niinkään koristukseen. Koristeita on myös aika vähän. Ajattelin, että vuosien kuluessa on kiva ostaa ehkä yksi tai kaksi lisää joka vuosi.

Joulufiilis! Tästä sen viimeistään sain.

Eukalyptuskranssi jäi maljakkoon

Olin innoissani tekemässä tänäkin vuonna eukalyptyskranssia. Ostin pitkät oksat ja etsin valmiiksi metallisen renkaan. Koska en ehtinyt ryhtyä puuhaan juuri samana iltana, lykkäsin eukalyptukset maljakkoon ja nostin ne työhuoneen pöydälle, jossa nyt sattui olemaan tilaa.

Raikas tuoksu leijaili nopeasti koko huoneeseen. Koska oksat olivat jo vedessä mukavasti, en pitänyt kranssin kanssa kiirettä seuraavinakaan päivinä. Ja ne näyttivät niin kivoiltakin! Toivat raikkautta ja vehreyttä työhuoneeseen, jossa viherkasveja ei ole.

Pikkuhiljaa oli pakko myöntää, että katselin oksia mieluummin työhuoneessa kuin kranssina. Eikä pöydän ääressä töitä tekevä puolisokaan valittanut. Pitkät oksat ovat ihanat valuessaan lähes pöydälle. Ehtiihän sitä ostaa uudet oksat kranssiin, jos niikseen tulee.